Hän sanoo joka lomalla: ensimmäinen aamu uudessa paikassa on ihanin. Sen sanominen on tullut tavaksi samoin kuin ensimmäisen päivän yhteisvalokuva. Kaikki on vielä viatonta, avointa ja vain sopivan vaikeaa, kyllästyminen ei verota aamuisia käyntejä leipomossa. Tee maistuu erilaiselta kun se on keitetty kalkkiseen veteen, leivän kuori murtuu toisin kuin kotona.
Ensimmäisenä päivänä hänellä on vielä voimakas tunne siitä että tänne voisi muuttaa kokonaan, täällä voisi asua aina, täällä voisi aloittaa uuden elämän. Täällä kaikki olisi toisin. Hän kokee vahvoja déja vu -elämyksiä, näkee uniensa paikkoja ja osaa kulkea minne vain vaikka silmät sidottaisiin.
Sitten tulee toinen päivä, kolmas ja neljäs, tulee viides jonka jälkeen luonnollisesti myös kuudes. Ja sitten lähdetään kotiin. Kotona hän katselee valokuvia matkalta ja tuntuu hyvin vaikealta tajuta että olisi missään koskaan käynytkään.
(Reeta antoi kuvat, Kati kirjoitti)
Tämän lukeminenhan oli kuin ihan oikea loma :)
VastaaPoistaTaidan olla vähän tuollainen, tosin matkustelua ei ole tullut harrastaettua, mutta uusien asioiden kanssa olen herkästi sitä mieltä että mitään näin mahtavaa en ole ikinä kohdannut, tämä muuttaa kyllä kaiken! Ja sitten kohta ei muistakaan mistä se hössötys oikein kumpusi... Onneksi tätä tapahtuu vain harmittomien asioiden kanssa, en ole vielä esimerkiksi hurahtanut nunnaksi tai liittynyt armeijaan.
Tuohan on sitä matkailun hurmaa. Että luulee ja ihan oikeasti tuntee miten moni asia on toisin ja joutuu tekemään omatkin arkiaskareensa vähän eri tavalla.
VastaaPoistaJa kuitenkin on selvää, että arki tulee vastaan joka paikassa. Hurmos haihtuu ja kaikki on taas niin tavallista. Ei viikossa kuitenkaan.
Teksti sai taas kaipaamaan tuota alkuinnostusta. Kuvien turkoosi väri on kanssa kaunis.
Me ollaan miehen kanssa helposti innostuvia matkoillamme. Marrakeshissakin haaveilimme että olisipa hienoa omistaa tällainen majatalo... todellisuudessa siihen elämäntapaan ehkä voisi hermostua nopeasti, siihen että asiat eivät suju kuten kotimaassa, että ihmiset eivät ole välttämättä yhtä rehellisiä, että hygieniataso on jotain ihan muuta kuin mihin tottunut etc. Mutta kyllä se ensimmäinen aamu tosiaan on paras, sitä voi katsoa niin vaaleanpunaisilla laseilla.
VastaaPoistaIhan melkein kuin olisin tuon kirjoittanut!
VastaaPoista-Anne
Congratulations for your blog!
VastaaPoistaRakastan alinta kuvaa. Kiitos, se toi särmää mun työaamuun.
VastaaPoista