11.10.2012

Suuronen näkyy olevan ehdokkaana numerolla 438. Julisteita on liimattu joka helkatin paikkaan. Naamaa on toisensa päällä. Suuronen ei ole julisteen kuvassa yhtään samannäköinen kun oli silloin kun oltiin samalla luokalla. Siltä on lähtenyt tukkakin melkein kokonaan. Ei se tietysti ole mikään ihme.

Ehdokkaiden lupaukset lepattavat tuulessa. Suuronen ei ole pannut ollenkaan vaalilausetta, ei varmaan ole keksinyt. Ei se koulussakaan mikään välkky ollut jos en ollut itsekään. Semmoisen jutun muistan kyllä että se puhui usein aika hienosti. Kerrankin kun ylitettiin katua koulusta tullessa se sanoi että tule vaan, meillä on nyt oikeus mennä ja autoilla on sen takia velvollisuus pysähtyä. Minä en osannut sitä noin syvällisesti katsoa. Ajattelin vaan että mennään kun vihreät palaa, mutta Suuronen näki silloin jo jotenkin syvemmin nämä asiat. Oikeus ja velvollisuus. Se jäi sillain mieleen.

Tässä bussia odotellessa on ollut aikaa ajatella Suurosta ihan suorastaan lämmöllä. Olisihan se hienoa antaa ääni tutulle miehelle, jos siitä vaikka jotakin apua olisi. Ettei jäisi vaikka yhdestä äänestä kiinni läpimeno. Ja justiin tuommoiset Suuroset ne nostaa Suomen nousuun taas. Näin mä sen näen.

6 kommenttia:

  1. Tuolla Juntusessakin jo hihkuin, että ihan huippua, kun Dubletti päivittyy jälleen! Olen kaivannut tätä - kuvien ja tekstien yhteisvaikutusta, tarinoita molemmissa. Jes!

    VastaaPoista
  2. Hymyilytti, vähän naurattikin. Pystyn niin kuvittelemaan kertojalle hahmon, keski-ikäinen, vähän tahattomasti koominen mies.

    VastaaPoista
  3. Tuossa kioskin seinässä se vaalilause on.

    VastaaPoista
  4. Moi Suurosen kannattaja, sait mut varsin hilpeälle mielelle. En ees muista koska vimeksi olisin näin ääneen naurahtanut blogijutulle. Kiitti sulle. Onkohan Suuronenkin ratikkamiehiä?

    VastaaPoista