30.11.2010


Me ollaan Ritvan kanssa pantu lantteja sivuun jo vuoden verran. Meillä on toimistossa sellainen pieni purkki johon heitellään aina ohimennen kolikoita säästöön. Purkki on viety kahdesti tyhjennykseen pankkiin ja aika sievoinen summa meillä jo onkin.

Liput on ostettu ja lähtöpäivä on 22.12. Ritva lähtee perhejoulua pakoon ja minä sitä ettei perhejoulua ole. Yhdessä me valloitamme Rooman, kylvemme Fontana di Trevissä, keräämme kolikoita, märkiä helmoja ja merkitseviä katseita.

Joulukuun puolivälissä yhtenä sunnuntaina Ritva soittaa. On pahoillaan, nyyhkii ja niistää. Mutta kun ei hän voi, sittenkään. Suku tuli niin pahoilleen eikä mies siedä selän takana puuhastelua. Että näin tämä nyt meni, nähdään huomenna töissä.

Minä lähden yksin ja joudun toteamaan ettei Rooma ole yksinäisiä naisia varten. Ei varsinkaan sellaisia, jotka ovat jotakin paossa eikä varsinkaan jouluna. Sampanjassa on katkera maku, suklaa ei sula suussa. Tummat, komeat viheltävät mutta se tekee vain likaisen olon. Ensi jouluna lattia, seinät ja katto. Oma koti ja viltti, villasukkaiset jalat.

12 kommenttia:

  1. Yritin katsoa ensin kuvat tarkkaan ja arvata mitä tekstissä on, enkä päässyt edes lähelle :)

    Ritvaa käy sääliksi, mutta sellaista kai se useimmiten on...

    VastaaPoista
  2. Miksi monesti on niin, että kun jotakin oikein odottaa, tulee pettymys ja taas jos ei ole suuria kuvitelmia, saattaa jostain jutusta tulla tosi kiva kokemus.
    Olisikohan Helenan reissu onnistunut Ritvan kanssa? Sitä Ritva varmaan joutui myöhemmin miettimään, kun kuuli huonosta matkasta. Että olisiko sittenkin pitänyt repäistä kerran elämässä.

    VastaaPoista
  3. Mä voisin olla juuri tuollainen hannari. Hyi.

    VastaaPoista
  4. Mulle tuli ensimmäisenä (siis siinä lukiessa) mieleen, että miten se Ritva voi lähteä perhejoulua pakoon, ja sitten kun peruikin oman lähtönsä niin heti tuli ajatus että "olipa sikamainen temppu". Mitenhän kävi ystävyyden, varmaan ainakin kolahdus tuli. Riippuu varmasti aika paljon kertojasta..

    Ihania nämä jutut, saa kyllä todellakin ajatuksen lentämään. Ja kun nää on niin oikeesta elämästä.

    Kiitos taas!

    VastaaPoista
  5. Rontti koko Ritva! Tommoisia on monena eri variaatioina.

    VastaaPoista
  6. eve: nii-i, petturi, vai oliko sittenkään?

    Pilvitarha: Olen tehnyt itselleni "säännön " etten ala pohtia ja vehdata vaan vetäsen jutun siitä asiasta mikä ensin tulee mieleen. Nyt tuli tällainen.

    Minua käy enemmÄn tuo toinen sääliksi.

    Vilijonkka: "hannari"....hauska sana. EN ole kuullut aikoihin.

    Laura: Ritvalla oli varmaan syynsä mutta kummiskin...

    Pirkko: on kyllä. Ja kun ajattelen miten se toinen oli odottanut. Paljon enemmän kuin R, olen varma.

    VastaaPoista
  7. mulla on juuri tuollaisia ritvoja kavereina. arsyttavia. menen kylla sitten yleensa yksin ja hyvin maistuu skumppa yksinkin. yksin kun matkustaa 'nakee' paremmin.
    pia spore

    VastaaPoista
  8. Minä ajattelin, että no johan on kumma ettei tuo toinen osaa ottaa iloa yksinäänkin irti. Jos se olisi ollut siellä tuollaisen Ritvan kanssa, niin sillä olisi saattanut olla nariseva jarru jalassa.

    Ritva taas, miten joku voi suunnitella ja maksaa liput ja olla kertomatta muille, vaikka arvaa mikä halloo siitä nousee.

    Minä en ymmärtänyt oikein kumpaakaan daamia:)

    VastaaPoista
  9. aurinko: On monia naisia joille yksinlähteminen olisi ihan mahdoton jo ajatuksenakin. Minä menisin mieluusti myös yksin, mutta nautin kyllä hyvästä seurastakin.

    Liivia: Mutta aatteles niin ettei tuolla toisella ole oikein ketään muuta...työpaikalta on tullut ystäväksi asti tämä Ritva ja heillä synkkaa oikein kivasti. Ei tuo matkasta jättäytyminen ole tyypillistä hänelle.

    Kyllä joku voi. EI tuo ihan tuulesta temmattu asia ole.

    VastaaPoista
  10. Ritvoja on maailma täynnä. Toivon totisesti, etten ole ollut Ritva kenellekään ystävälleni. No en ole. Mutta miksi se Ritva on niin tossun alla, kurjaa.

    VastaaPoista
  11. Kirjailijatar; se ei ehkä olekaan..tää on vaan niitä tapauksia jotka ehkä USKOVAT että heiltä odotetaan sitä ja tätä.

    VastaaPoista