Kaikki lähtevät samalta viivalta samaan suuntaan aluksi. Mennään selkä edellä kauas ja takki leväällään vähän lähemmäs. Sitten osa kaartaa loivasti oikealle, tiet haaroittuvat ja toisaalla risteävät. Jotkut menevät vasemmalle, verkkaisemmin, pysähtelevät suunnitelman mukaisesti ja säädetyn ajan. Joku vetää hätäjarrusta mutta raskas koneisto ei pysähdy.
Olen mennyt liian kauas. Jätän kantamukseni, ihan kaikki ja kävelen rataa pitkin kotiin.
Olen käynyt monesti tässä aloittamassa jotakin, mutta en ole saanut sanottua.
VastaaPoistaTämä teksti vähän hermostuttaa minua, sillä vuoden vaihteen jälkeen on edessä aika iso tienhaara (töihin meno) enkä oikein ole varma miten se käännös sujuu.
Ja sitten en enää itse määrää tahtia sitäkään vähää kuin nyt.
Pilvitarha; Tjaa-a, siinäpä on iso lähtö.
VastaaPoistaMinä en nyt puolestani saa sanottua mitään. Ymmärrän hermostukseni. Sanon nyt vaan sen.
Tähän on vaikea sanoa mitään sillä se menee ihon alle.
VastaaPoistaHuomaan miten väsynyt itse olen.
Kuljen joka päivä tuosta ohi.
Minäkin kuljen päivittäin tästä...
VastaaPoista