11.4.2011




Mäjähdin turvalleni nurmikkoon aivan lasten hiekkalaatikon viereen. Laskelmat pitivät enkä hipaissutkaan kiipeilytelineitä. Lapset keräsivät nopeasti lelunsa ja huusivat aikuisia katsomaan miten setä tuli taivaalta. Makasin siinä, muuri ympärilläni kasvoi, en ollut kuollut, en ollut halunnutkaan. Olin varautunut kipuunkin mutten arvannut miltä murtunut lantio tuntuisi.

Tämä oli neljäs ja tähänastisista vaarallisin testini. Aikaisemmat eivät vaatimattomuudessaan juuri herättäneet huomiota mutta antoivat valtavasti tarvitsemaani itseluottamusta. Vakuutuin siitä että ajan humalassakin hienosti, että kolme viikkoa vanha jauheliha kelpaa spagettisoosiin ja että pystyn varastamaan tavaratalosta kuuden hengen teltan ja retkeilyvälineet ilman sen suurempaa hämminkiä. Tämä viimeisin testi vauhkoonnutti ihmiset ja sai ne soittelemaan ympäriinsä. Kukaan ei uskonut silkkaan uteliaisuuteen ja kokeilunhaluun. Luulivat etten osaa enää huolehtia asioistani, että tarvitsen tästä alkaen keskusteluapua kolmesti viikossa ja jonkun huolehtimaan pankkiasioistani.

Lepään lantiota kuntoon tavallisella vuodeosastolla. Huone on täynnä nynnyjä jotka eivät kuunaan uskaltaisi edes kokeilla hajoaako kananmuna kun sen pudottaa lattialle. He pohtivat hiki otsalla uskaltaisiko sitä kioskille raksuja ostamaan enää yhdeksän jälkeen. Toivon pääseväni pian pois. Sanoivat aamukierroksella että muutama viikko kyllä menee. Patjan alla tarkassa piilossa on pieni vihko jossa on jo uusi suunnitelma...


(Kati kirjoitti ensin tekstin, Matti-Pekka kuvitti sen sitten.)

6 kommenttia:

  1. Täähän oli hupanen! :-D Kiitos!

    VastaaPoista
  2. On toi Karin maalaissserkku? Vähän arvaamattomalta kuulostava kaveri. Tuskin se terapia mitään muuttaa. On varmaan aloittanut ensimmäiset suunnitelmansa tuolla navetassa, aikansa kuluksi?

    VastaaPoista
  3. Tämä tyyppi on selvästi laskenut lapsena navetan katolta suksilla! Se on tehnyt pukuunsa liito-osat jätesäkeistä ja jäädyttänyt reitin hyvin.

    Ja ehkä tosiaan löytäisivät Karin kanssa yhteisen sävelen :)

    (Minä ja sisko ollaan kerran kokeiltu kananmunien tiputtamista lattialle, siihen oli joku syy vaan en enää muista mikä. Olisko ollut testi siitä onko munat keitettyjä vai raakoja. Niitä kerkesi mennä rikki aika monta ennen kuin hoksattiin kyseenalaistaa homman järkevyys. Raakoja olivat.)

    VastaaPoista
  4. Nyt on kyllä erityisen hienot kuvat!

    Tekstiä en ehdi nyt lukemaan, palaan...

    VastaaPoista
  5. Eihän toi navetta ollutkaan nyt kun toistamiseen katsoin...

    VastaaPoista
  6. maijja; Nää on näitä jotka tekee mitä tahtoo....

    Vilijonkka; ei ei, ei ole maalta tämä.Arvaamaton on kyllä vaikka toimiikin täysin omaa logiikkaansa noudattaen.

    Pilvitarha; tuon kaiken se on tehnyt. Erityisesti liito-osat kuulostavat tutulta.
    Olen kirjoittanut tämän (tai yhden versiosta tästä) jo vuosia sitten. Sain idean kuulemastani jutusta, vedonlyönnistä, jonka tarkoitus oli katsoa voiko tavaratalosta varastaa kanootin. VAi oliko se teltta, aukinainen.

    Liivia; joo, mp on selkeästi päässyt kurkistamaan sinne mistä tämä viimeinen testi sitten vetäistiin. Onneksi ei ollut kovin korkea talo ja nurmi maassa.

    Vilijonkka; joo vinttihän tuo minusta ainakin.

    VastaaPoista