30.3.2011




Ne tekevät sen joka vuosi: kesäloman alkuun on vielä viikko mutta puolet pulpeteista on tyhjinä.

Monsieur S varmistaa ettei rehtori ole paikalla, ottaa hyppynarut ja pallot kasseihin ja vie laumansa ulos.

Vihreä aukio kahden vilkkaan kadun välissä aivan koulun lähellä. Monsieur S tuo sinne parijonollisen laihoja tytönjalkoja ja kumitossuja joiden nauhat aukeavat yhtenään. Hän tuo poikia joilla on paljon pisamia nenällään ja lasikuulia taskuissa vaikka ei saisi. Pitkä ja rispaantunut naru iskee maahan, sen toisessa päässä on luokan pisin tyttö ja toisessa päässä Monsieur S joka ajattelee jo Tunisian-matkaansa. Naru läiskyy maahan suurissa kaarissa, iskee rytmillä maahan ja hiekka pöllyää.

Narua veivatessaan Monsieur S miettii miten panee kohta matkalaukkuun vain puhtaanvalkoisen marcel-paidan joka päivälle, uimahousut ja kahdet sortsit, kauluspaidan ja suorat housut iltoja varten. Miten on vapautta kulkea sukattomana sandaaleissa aamusta iltaan. Miltä meri tuntuu kun panee jalkansa veteen loman ensimmäisenä aamuna. Kuinka hän menee tuttuun paikkaan syömään illallisia ja miten herkulliselta aamiainen maistuu vaikka yö jäisi lyhyeksikin.

Sadekuuro tulee tyhjästä. Paljon sähköisiä liikkeita. Luokan pienin poika kaatuu polvensa verille. Villatakin nappi irtoaa, putoaa, kierii punaisena hyrränä katuojaan. Ilma on yhtäkkiä raikas ja kostea, täynnä kiljumista ja häslinkiä. Monsieur S kerää lasten hujan hajan jättämät narut ja pallot ja palaa vettä valuvan saattueensa kanssa luokkaan.

Iltapäivällä hän ei pidäkään sanelukirjoitusta niin kuin oli ajatellut vaan kertoo matkoistaan ja turkoosista merestä. Tunnin lopuksi hän aukaisee lukollisen kaapin luokan perällä, tarjoaa sieltä kovat karamellit kaikille, kääntyy selin luokkaan ja ottaa itse vielä kaksi.

(Kati kirjoitti ensin tekstin, Matti-Pekka kuvitti sen sitten.)

17 kommenttia:

  1. Tykkääääään:) nimim. opettaja:)

    VastaaPoista
  2. "Ottaa itse vielä kaksi"
    Voi että tykkäsin :)

    VastaaPoista
  3. Ja MINÄ tykkään;-)! Miten ihmeen nopeasti sait, mp, noi kuvat kasaan??? Ihanko arkistoista vetäisit?

    Näissä on tunnelma JUST paikallaan, olen vähän häkeltynyt. Kiitos.

    VastaaPoista
  4. Sykähdyttävä teksti! Empatiat monsieurin puolella, vaikka opettajan kyllä tulisi pitää ajatuksensa kasassa.. Meinaan, että tuo kostautuu.. : )
    Raikkaat kuvat kans!

    VastaaPoista
  5. Voi kun tykkään. Yksityiskohdat, yksityiskohdat ja yksityiskohdat! Ihanat sellaiset! Kiitos!

    VastaaPoista
  6. Niin upeaa! Oi, mä voin tuntea sen meren paljaissa varpaissa ja sen ihanan tunteen, kun herää ja tietää olevansa LOMALLA jossain ihanassa, kauan odotetussa paikassa..

    Kati, kirjoita kirja, jooko?!! Sellainen, missä on tällaisia pieniä tarinoita. Sulla on ihan uskomaton taito kirjoittaa. Mä melkein itken täällä aina kun luen näitä tarinoita, nää on niin täydellisiä. (siis oikeesti, silmät kosteena nytkin!!) Aina kun näen, että dubletti on päivittänyt, tekis mieli vetäytyä istumaan johonkin upottavaan lepotuoliin kera teekupin ja kulhollisen poppareita.. ja sitten vain nauttia tekstistä ja kuvista.

    VastaaPoista
  7. maijanmaja; Tämä monsieur S on oikeasti olemassa. Hän oli pienemmän poikani opettaja viime vuonna ja kaikki tuntevat hänen intohimonsa Tunisiaa ja Turkkia kohtaan. Ilmeisesti perheetön mies, semmoinen n. 50 tai vähän päälle, viikset kuin Hercule Poirot’lla (siis OIKEASTI) ja kaiken kaikkiaan aika veikeä mies.

    Nina; kiitos itsellesi. Minä olen ehdottomasti yksityiskohtien ihminen.

    Heli: Voi kiitos Heli, ilahdun ihan kauheasti siitä mitä sanot.
    Sää et kuule tiedä miten mieluisaa tuo olisi, kirjoittaa ihan kokonainen kirja lyhyitä tai hyvin lyhyitä - mutta kukas ne sitten kustantaisi? Olen a) onneton saattamaan tekstejä lähetyskuntoon b) epävarma siitä kannattaisiko edes yrittää.
    Kiitos kuitenkin rohkaisusta. Ei se ihan sanahelinää mulle ole!

    VastaaPoista
  8. Niin elävä tyyppi, just tuollainen haluaisin itsekin olla, mutten taida kuitenkaan.

    Ja mp, paljasta ripeytesi salaisuus! Hyvässä järjestyksessä oleva arkisto?

    VastaaPoista
  9. Voi kiitos kunniasta ja maineesta:) Se salaisuus tosiaan on tässä tapauksessa arkisto - ei tosin järjestyksessä oleva sellainen. Tuo alimmainen karttakuva oli ensin, muut hain siihen kaveriksi enemmän värimaailman perusteella. Ja siitä sitten syntyi tavallaan zoomaus kolmelle tasolle samasta aiheesta: kaupunki, luokka, pulpetin pinta tai mitä tuon raapustuksen nyt kukin kokeekaan esittävän.

    VastaaPoista
  10. Hitsit, nyt oli pakko uskaltautua täältä hiljaisuudesta kommentoimaan.. Tämä oli aivan iihastuttava tarina! Näin edessäni kaiken tuon mistä kirjoitit ja rakastuin hiukan Monsieur S:ään. Ihan harmittaa kun ei enempää saa kurkistaa hänen elämäänsä ja tunnelmiin. Oih, ihan liikutuin. Liikuttava tarina. Kiitos Violet. Ja svp kirjoita, kirjoita, kirjoita!

    VastaaPoista
  11. Voi että nämä on mukavia - moremoremore :D

    VastaaPoista
  12. Vilijonkka; joo, kuten tuossa kerroin niin Monsieur S;llä on oikea esikuva jota ajattelin koko ajan kun kirjoitin.

    mp; joo, mulle tuli kyllä ainakin justiin oikea tunnelma noista. HAluatko paljastaa mistä tuo kaupunkikuva on?

    Hiljainen Maija; kiitos sanoistasi. Kyllä kirjoitan;-)

    Reeta: comingcomingcoming!

    VastaaPoista
  13. Kati: Tunisian tunnelmat löytyivät niinkin läheltä kuin Tallinnasta. Sopivalla rajaamisella pääsee näköjään pitkälle :) Jos yhtään olen blogeistasi elämäntarinaasi oppinut, niin luulisin sinun tunnistavan myös ylimmäisen kuvan kohteen ;)

    VastaaPoista
  14. MP; Kyyläsin sitä ekaa suurennettuna ja löysin paljon suomenkielisiä nimiä. Ensin luulin että se on jostakin muualta - jotenkin ihan AUTOMAATTISESTI ajattelin että se on ...jostakin.
    Mutta siis mistä se on???
    Näsinneulasta???? Amurin koulun seinä??? Tampereelta kummiskin?

    VastaaPoista
  15. Kuva on Pyynikin näkötornin huipulta, siellä on sellainen luukku tai ovi johon on raaputettu nimiä. Tosin olivat muistaakseni tainneet maalata piiloon kun viime kesänä viimeksi siellä kävin.

    Blogimerkinnöistä tulee aika kerroksellisia kuva-arvoituksineen ja hahmojen esikuvineen :)

    VastaaPoista
  16. MP; ahaa, selvä. Kun muistelen niin kyllä, muistan nähneeni siellä sellaisen oven tai mikä se nyt olikaan. Mutta on siitä kauan!

    Joo, nää alkaa olla ihan two-in-one -juttuja;-)

    VastaaPoista